B-tyttöjen sarjajärjestelmä

B-tyttöjen nykyinen sarjajärjestelmä aiheuttaa paljon parranpärinää. http://www.fera.fi/?x118281=626959
Tämän kauden osalta asiaan voi myös tutustua täältä: Tulospalvelu - 2014

Nykyään 24 joukkuetta, 4 alkulohkoa ja 10 joukkueen jatkosarja.
Ongelmat:
1. Paljon epätasaisia pelejä
2. 14 joukkueen kausi loppuu kesken (n. 10.7.)
3. Sarjajärjestelmä ei tue jatkuvuutta

Idea
Kevätkierros:
Kauden jälkeen 12 parasta joukkuetta pelaavat kahdessa 6 joukkueen lohkossa kaksinkertaisen Superpesis-karsinnan. Kevään kaksi huonoita joukkuetta pelaavat Ykkössarjaa syksyllä.

Muut joukkueet n. 12 pelaavat ykköspesistä kaksinkertaisen sarjan kahdessa lohkossa. Lohkojen voittajat - kakkoset otteluparin voittajat nousevat superpesikseen.

"Syyskierros":
Superpesiksessä yksinkertainen 12 joukkueen sarja.
Karsinnan lohkovoittajalle 3, toiselle 2 ja kolmannelle 1 lisäpiste.
Sijoilla 1-6 olevat playoffeihin. Sijat 11 ja 12 ykköspesikseen seuraavalle kaudelle.

Ykköspesiksessä n. 12 joukkuetta, kahdessa lohkossa kaksinkertainen sarja.
Lohkovoittajat-lohko kakkoset otteluparien voittajat nousevat seuraavalle kaudelle Superpesis-karsintaan.

+ Ykkössarjassa 20 ottelua ja karsintaotteluparit, karsinta ja superi = 21 ottelua ja playoffit.
+ Kevätkierroksella siedettävät matkat.
+ Ykkösen karsintapelit.
-  Ykkösessä samoja vastustajia pitkin kautta

Ja nyt seuraa se pihvi, insinööri kun olen, niin laskin hieman matkakuluja tälle vaihtoehdolle. Esimerkki-seuroina Kirittäret, Fera ja Roihu.

Nykysysteemissä alkulohkoissa matkustusta seuraavasti:
- Kirittäret 1320 km
- Fera 660 km
- Roihu 1130 km

Kaksi lohkoisessa superpesiksessä, jossa Itä- ja Länsi-lohko:
- Kirittäret 1400 km
- Fera 1060 km
- Roihu 2370 km

HUOM! Tässä lohkojako hieman ontuva (Susiraja, Vuokatti, Oulu, Siipe, Roihu, Kirittäret) sekä (Fera 1, Fera 2, Lapua, Kempele, Peräseinäjoki, Seinäjoki). Mutta eipä joukkueetkaan ole samat vuodesta toiseen.

Vertailun vuoksi 9 joukkueen superpesis (Susiraja, Vuokatti, Oulu, Roihu, Kirittäret, Fera, Lapua, Kempele, Seinäjoki) aiheuttaa matkustusta seuraavasti:
- Kirittäret 2250 km
- Fera 3280 km
- Roihu 3420 km

Ykköspesiksen lohkoissa matkustuksessa ei merkittäviä muutoksia ainakaan vuoden 2014 A- ja B-lohkojen joukkueilla.

Yhteenvetona:
1. Kahden lohkon superpesis-karsinta on mahdollista pelata
2. Ottelumäärät lisääntyisivät varsinkin Ykköspesiksen joukkueilla
3. Yksi lohkoinen superpesis on raskas (ja kallis) matkustaa

Mitä pesäpallo odottaa?

Aloitetaan hieman pidemmällä johdannolla. UEFA:n erotuomarikoulutuksen punainen lanka on tällä hetkellä seuraava: "What does football expect?" Eli siis mitä jalkapallo lajina odottaa tuomareiden ratkaisuilta. Ei siis pelaajat, joukkueet tai katsojat yksinään, vain koko lajiyhteisö. Esimerkkinä pelaajan kaataminen läpiajosta, jalkapallo odottaa kentältäpoistoa (pun. kortti), eikä erotuomarin sääntökoukeroa puolustajien sijainnista, jolloin kaikkien yllätykseksi nouseekin vain keltainen kortti. Erotuomareiden toiminnanohjauksessa on siis käytössä sääntökirja, mutta sen tulkitsemisessa yhä voimakkaammin tuomioiden kansatajuisuus.

Viikonlopun syöttö-gate (http://www.youtube.com/watch?v=vkr43riUsuQ) Jyväskylässä on hyvä esimerkki tilanteessa, jossa mielestäni ei ole oleellista mitä tuomarikoulutuksessa tai pahimmillaan sääntötyöryhmässä keskutellaan. Tärkeintä on se, että mitä pesäpallo odottaa, jos lukkarin syöttö noustessa osuu räpylään.

Pesäpallon sääntöjen mukaan lukkarin koskettaessa palloa ennen kuin syöttö on osunut maahan tai lyöjä lyönyt, tuomitaan lyöjälle ja etenijöille vapaataival. Säännöllä vahvistetaan pelaajien turvallisuutta, ettei kävisi tilannetta, jossa lukkari ottaa kiinni palloa, johon lyöjä lyö. Tulkitaan pilkun tarkasti sääntöä, ja kaikille pelaajille vapaataival. Syöttötuomarin selkänoja vahva, ei ongelmia, mutta hieman sirkusta.

Kysymys, joka kuitenkin pitää heittää pelaajille, pelinjohtajille ja pesäpallolle on seuraava: Onko ylöspäin nousevan pallon osuminen lukkarin räpylään lähtökohtaisesti a) syöttövirhe b) turvallisuutta vaarantava peliteko?

Jos a), riittäisi siis pelkkä väärä syöttö.
jos b), vapaataival kaikille.

Jatkokysymyksenä tietenkin vielä: Tuomitaanko tilanne samalla tavalla superpesiksessä ja naperopesiksessä?

Tästä teemasta riittäisi paljon muitakin tilanteita, joiden tuomitsemislinjasta pitäisi keskustella teemalla "mitä pesäpallo odottaa?".

• Estämistilanteet ja mitätöinnin käyttö
• Matala-linja naisten superpesiksessä
• Pelitilanteen katkaiseminen sisäjoukkueen toimesta voimakkaalla protestoinnilla
• Ajolähtö ja pesäturva

Villi kortti -kierros pesikseen?

Kaavamaiset pudotuspelit puuduttavat erityisesti naisten superpesistä. Vuodesta toiseen valtaseurat pitävät kiinni paikoistaan välierävaiheessa. Tätä playoffia pitäisi sähköistää jollakin.

Tulevaisuudessa voitaisiin pelata joukkueiden kesken villi kortti -pelit, joihin jokainen runkosarjassa pelannut joukkue voisi osallistua. Ei pelattaisi perinteisiä pudotuspelipareja, vaan kaikki kaikkia vastaan jatkosarjaa. Joukkueiden väliset pelit tulisivat sopivan sekaisin, ettei kukaan joutuisi matkustamaan liikaa. Joukkue pelaisi otteluita siihen asti, että on voittanut kolme ottelua. Osa joukkueista ehtisi pelata montakin peliä, joku vain yhden.

Otteluparit ilmoitetaan jännitystä lisäävästi vasta esim. tiistain osalta sunnuntai-iltana kymmenen aikoihin. Tämä tuo toivottua jännitystä, kun kaikki joukkueet eivät edes saa joukkuetta seuraavaan otteluun kasaan ja otteluohjelma elää viimeiseen asti. Joskus päästään vain paikkaamalla b-tytöillä kakkos- ja kolmosvahdit, joka tuokin toivottua uutuutta joukkueiden otteisiin.

Nyt jo innokkaimmat jännittävät, miten joukkueet valittaisiin välieriin? No ei siinä mitään ongelmaa ole, edellisen kauden neljä parasta saa paikan. Ja oikeastaan näiltä neljältä parhaalta riittää, että pelaa vain muutaman runkosarja-ottelun. Niitä mukavia pelejä, esim. leirien yhteydessä. Välierä-joukkueisiin tulee muutoksia ainostaan, jos joku joukkueista ei osallistu vuoden sarjaan.

Tuomariston pukutilat 1 - Helsinki

Tämä kirjoitus aloittaa näin loppukesästä tuomariston pukutilat sarjan, johon saa myös lähettää omia kokemuksiaan julkaistavaksi. En näin takautuvasti aio kerrata tämän vuoden ottelupaikkakuntia, vaan jätetään ensi kesälle jotain katseltavaa. Toivottavasti näitä heräisi jotain ajatuksia olosuhteista ja niiden ajantasaisuudesta. Etuoikeutettuna ensimmäisenä esitellään Helsingin Meilahden pp-stadionin tuomariston pukutilat.

Varsinainen pukutila.

The Lämpöpumppu

Yleisilme: Koppiin kuljetaan huoltorakennuksen päästä ja tila on jaettu väliseinällä kahtia. Eteisen puolella puuhaltaa lämpöpumppu lisää lämpöä koppiin. Yleisesti vähintään +10C ulkoilmaan, myös helteisellä kelillä.
Istumapaikat: 4:lle
WC: Yhteinen vierasjoukkueen ja yleisön kanssa, kulku vierasjoukkueen pukukopin läpi.
Suihku: Vierasjoukkueen kanssa yhteinen.
Muut varusteet: Lukuisia liikuntavarusteita, haavipallosta jääpalloon.
Etäisyys kotipesästä: 130m
Avain: Vahtimestarin tehokas avauspalvelu
Juomat: Kioskista
Kokemuksia: "Taukoa viettää mieluusti ulkona ja tarkkailupalautettakin kuunneltu vesisateessa mielummin kuin kopissa"

Kahden kuukauden laji

Elokuun kelit ovat parhaimmillaan, mutta junioripesäpallolijat lomailevat. Tuskinpa monessakaan lajissa voidaan kilpailukausi mahduttaa näin lyhyeksi kuin pesäpallossa. 10.5-13.7. on väli, jonka aikana PuMu:n B-pojat pelasivat omat ottelunsa tämän kauden aikana. B-poikien madollinen viimeinen loppuottelu on kuitenkin vasta 17.9. Tyttöjen Superpesiksessä kausi on saman pituinen alkusarjaan jääneillä joukkueilla. Vertailun vuoksi jalkapallon B-poikien 1divisioona, 6.5.-7.10.,  BSM-sarja alkaa jo maaliskuussa hallissa.

Ensimmäiset ovat jo valmiina vetoamaan myös aikuisten sarjoissa pelaavien pelaajien otteluruuhkaan. Totta, mutta näistä pelaajista valtaosa pelannee niiden joukkueiden mukana, jotka osallistuvat vähintään ylempään jatkosarjaan. Suomisarjakin jatkuu huimasti 9.8. asti runkosarjassa. 

Olisko aika sekoittaa uutta ja vanhaa?

B-tyttöjen superpesis oli vuosituhannen alussa periytyvien sarjapaikkojen sarja, jonka lisäksi pelattiin b-tyttöjen ykköstä. Näiden sarjojen tasoero oli kuitenkin suuri ja sarjapaikkaa pystyi vaihtamaan vain kerran kaudessa. Sarjan osallistujamäärä taisi lähennellä jo kymmentä, kun siirryttiin ilmoittautumisperusteiseen superpesikseen. Tänä kesänä b-tyttöjen superpesiksessä oli 24 joukkuetta, joista 14:ta kausi loppui heinäkuun alussa. Eli 14*12 = 168 pesäpalloilijaa, joilta jää omassa ikäluokassa toinen puolikas pelikaudesta   pelaamatta.

Jos lainataan jalkapallosta periytyvien sarjapaikkojen järjestelmää, jossa pelataan kevätkierroksella sm-karsintaa edellisen vuoden meriiteillä ja syyskierroksella sm-sarjaa mitalleista. Pesäpallossa voitaisiin raja vetää nykyisille paikkeille ja pelata syyskierros + pudotuspelit heinä-elokuun aikana. Edellisen kauden 12 parasta b-tyttöjoukkuetta pelaisivat sm-karsintaa. Kaikki muut seurat pelaisivat ykköstä. Juhannuksen tienoilla 8 parasta sm-karsintajoukkuetta ja 4 parasta ykkösen joukkuetta jatkaisivat nykyisen jatkokarsinnan tapaan. Muut joukkueet pelaisivat syyskierroksella ykköstä, josta parhaille joukkueelle olisi sm-karsintapaikka seuraavalle kaudelle tarjolla. Ja vastavuoroisesti ylemmän sarjan huonoimmat pelaisivat seuraavalla kaudella ykköstä.

Eli siis, sarjaan ilmoittautunut joukkue voisi samalla kaudella pelata mitalleista. Ja toisaalta esim. tällä kaudella b-tyttöjen superissa omassa lohkossa sijoille 6 ja 7 sijoittuneet joukkueet pelaisivat keskenään otteluita, jolloin juoksuerokin voisi olla mielyttävämpi. Jotain lohkoja maantiede tulisi sanelemaan tähän järjestelmään, ykköstä pelattaisiin varmaan myös ueampia pelejä päivässä/tuplaviikonloppuina, ja sm-karsintasarjassa pitäisi miettiä onko intoa pelata ensimmäinen sarjakierros hallissa ja toinen ulkona?

Saman ykkössarjan olisin valmis ottamaan myös b-poikiin käyttöön. Asiaa pohtiessa meidän pitää vastata kysymykseen, onko pesäpallon kilpailujärjestelmän tarkoitus hakea mestareita vai luoda puitteet pelata pesäpalloa?