Villi kortti -kierros pesikseen?

Kaavamaiset pudotuspelit puuduttavat erityisesti naisten superpesistä. Vuodesta toiseen valtaseurat pitävät kiinni paikoistaan välierävaiheessa. Tätä playoffia pitäisi sähköistää jollakin.

Tulevaisuudessa voitaisiin pelata joukkueiden kesken villi kortti -pelit, joihin jokainen runkosarjassa pelannut joukkue voisi osallistua. Ei pelattaisi perinteisiä pudotuspelipareja, vaan kaikki kaikkia vastaan jatkosarjaa. Joukkueiden väliset pelit tulisivat sopivan sekaisin, ettei kukaan joutuisi matkustamaan liikaa. Joukkue pelaisi otteluita siihen asti, että on voittanut kolme ottelua. Osa joukkueista ehtisi pelata montakin peliä, joku vain yhden.

Otteluparit ilmoitetaan jännitystä lisäävästi vasta esim. tiistain osalta sunnuntai-iltana kymmenen aikoihin. Tämä tuo toivottua jännitystä, kun kaikki joukkueet eivät edes saa joukkuetta seuraavaan otteluun kasaan ja otteluohjelma elää viimeiseen asti. Joskus päästään vain paikkaamalla b-tytöillä kakkos- ja kolmosvahdit, joka tuokin toivottua uutuutta joukkueiden otteisiin.

Nyt jo innokkaimmat jännittävät, miten joukkueet valittaisiin välieriin? No ei siinä mitään ongelmaa ole, edellisen kauden neljä parasta saa paikan. Ja oikeastaan näiltä neljältä parhaalta riittää, että pelaa vain muutaman runkosarja-ottelun. Niitä mukavia pelejä, esim. leirien yhteydessä. Välierä-joukkueisiin tulee muutoksia ainostaan, jos joku joukkueista ei osallistu vuoden sarjaan.

Tuomariston pukutilat 1 - Helsinki

Tämä kirjoitus aloittaa näin loppukesästä tuomariston pukutilat sarjan, johon saa myös lähettää omia kokemuksiaan julkaistavaksi. En näin takautuvasti aio kerrata tämän vuoden ottelupaikkakuntia, vaan jätetään ensi kesälle jotain katseltavaa. Toivottavasti näitä heräisi jotain ajatuksia olosuhteista ja niiden ajantasaisuudesta. Etuoikeutettuna ensimmäisenä esitellään Helsingin Meilahden pp-stadionin tuomariston pukutilat.

Varsinainen pukutila.

The Lämpöpumppu

Yleisilme: Koppiin kuljetaan huoltorakennuksen päästä ja tila on jaettu väliseinällä kahtia. Eteisen puolella puuhaltaa lämpöpumppu lisää lämpöä koppiin. Yleisesti vähintään +10C ulkoilmaan, myös helteisellä kelillä.
Istumapaikat: 4:lle
WC: Yhteinen vierasjoukkueen ja yleisön kanssa, kulku vierasjoukkueen pukukopin läpi.
Suihku: Vierasjoukkueen kanssa yhteinen.
Muut varusteet: Lukuisia liikuntavarusteita, haavipallosta jääpalloon.
Etäisyys kotipesästä: 130m
Avain: Vahtimestarin tehokas avauspalvelu
Juomat: Kioskista
Kokemuksia: "Taukoa viettää mieluusti ulkona ja tarkkailupalautettakin kuunneltu vesisateessa mielummin kuin kopissa"

Kahden kuukauden laji

Elokuun kelit ovat parhaimmillaan, mutta junioripesäpallolijat lomailevat. Tuskinpa monessakaan lajissa voidaan kilpailukausi mahduttaa näin lyhyeksi kuin pesäpallossa. 10.5-13.7. on väli, jonka aikana PuMu:n B-pojat pelasivat omat ottelunsa tämän kauden aikana. B-poikien madollinen viimeinen loppuottelu on kuitenkin vasta 17.9. Tyttöjen Superpesiksessä kausi on saman pituinen alkusarjaan jääneillä joukkueilla. Vertailun vuoksi jalkapallon B-poikien 1divisioona, 6.5.-7.10.,  BSM-sarja alkaa jo maaliskuussa hallissa.

Ensimmäiset ovat jo valmiina vetoamaan myös aikuisten sarjoissa pelaavien pelaajien otteluruuhkaan. Totta, mutta näistä pelaajista valtaosa pelannee niiden joukkueiden mukana, jotka osallistuvat vähintään ylempään jatkosarjaan. Suomisarjakin jatkuu huimasti 9.8. asti runkosarjassa. 

Olisko aika sekoittaa uutta ja vanhaa?

B-tyttöjen superpesis oli vuosituhannen alussa periytyvien sarjapaikkojen sarja, jonka lisäksi pelattiin b-tyttöjen ykköstä. Näiden sarjojen tasoero oli kuitenkin suuri ja sarjapaikkaa pystyi vaihtamaan vain kerran kaudessa. Sarjan osallistujamäärä taisi lähennellä jo kymmentä, kun siirryttiin ilmoittautumisperusteiseen superpesikseen. Tänä kesänä b-tyttöjen superpesiksessä oli 24 joukkuetta, joista 14:ta kausi loppui heinäkuun alussa. Eli 14*12 = 168 pesäpalloilijaa, joilta jää omassa ikäluokassa toinen puolikas pelikaudesta   pelaamatta.

Jos lainataan jalkapallosta periytyvien sarjapaikkojen järjestelmää, jossa pelataan kevätkierroksella sm-karsintaa edellisen vuoden meriiteillä ja syyskierroksella sm-sarjaa mitalleista. Pesäpallossa voitaisiin raja vetää nykyisille paikkeille ja pelata syyskierros + pudotuspelit heinä-elokuun aikana. Edellisen kauden 12 parasta b-tyttöjoukkuetta pelaisivat sm-karsintaa. Kaikki muut seurat pelaisivat ykköstä. Juhannuksen tienoilla 8 parasta sm-karsintajoukkuetta ja 4 parasta ykkösen joukkuetta jatkaisivat nykyisen jatkokarsinnan tapaan. Muut joukkueet pelaisivat syyskierroksella ykköstä, josta parhaille joukkueelle olisi sm-karsintapaikka seuraavalle kaudelle tarjolla. Ja vastavuoroisesti ylemmän sarjan huonoimmat pelaisivat seuraavalla kaudella ykköstä.

Eli siis, sarjaan ilmoittautunut joukkue voisi samalla kaudella pelata mitalleista. Ja toisaalta esim. tällä kaudella b-tyttöjen superissa omassa lohkossa sijoille 6 ja 7 sijoittuneet joukkueet pelaisivat keskenään otteluita, jolloin juoksuerokin voisi olla mielyttävämpi. Jotain lohkoja maantiede tulisi sanelemaan tähän järjestelmään, ykköstä pelattaisiin varmaan myös ueampia pelejä päivässä/tuplaviikonloppuina, ja sm-karsintasarjassa pitäisi miettiä onko intoa pelata ensimmäinen sarjakierros hallissa ja toinen ulkona?

Saman ykkössarjan olisin valmis ottamaan myös b-poikiin käyttöön. Asiaa pohtiessa meidän pitää vastata kysymykseen, onko pesäpallon kilpailujärjestelmän tarkoitus hakea mestareita vai luoda puitteet pelata pesäpalloa?