Elokuun kelit ovat parhaimmillaan, mutta junioripesäpallolijat lomailevat. Tuskinpa monessakaan lajissa voidaan kilpailukausi mahduttaa näin lyhyeksi kuin pesäpallossa. 10.5-13.7. on väli, jonka aikana PuMu:n B-pojat pelasivat omat ottelunsa tämän kauden aikana. B-poikien madollinen viimeinen loppuottelu on kuitenkin vasta 17.9. Tyttöjen Superpesiksessä kausi on saman pituinen alkusarjaan jääneillä joukkueilla. Vertailun vuoksi jalkapallon B-poikien 1divisioona, 6.5.-7.10., BSM-sarja alkaa jo maaliskuussa hallissa.
Ensimmäiset ovat jo valmiina vetoamaan myös aikuisten sarjoissa pelaavien pelaajien otteluruuhkaan. Totta, mutta näistä pelaajista valtaosa pelannee niiden joukkueiden mukana, jotka osallistuvat vähintään ylempään jatkosarjaan. Suomisarjakin jatkuu huimasti 9.8. asti runkosarjassa.
Olisko aika sekoittaa uutta ja vanhaa?
B-tyttöjen superpesis oli vuosituhannen alussa periytyvien sarjapaikkojen sarja, jonka lisäksi pelattiin b-tyttöjen ykköstä. Näiden sarjojen tasoero oli kuitenkin suuri ja sarjapaikkaa pystyi vaihtamaan vain kerran kaudessa. Sarjan osallistujamäärä taisi lähennellä jo kymmentä, kun siirryttiin ilmoittautumisperusteiseen superpesikseen. Tänä kesänä b-tyttöjen superpesiksessä oli 24 joukkuetta, joista 14:ta kausi loppui heinäkuun alussa. Eli 14*12 = 168 pesäpalloilijaa, joilta jää omassa ikäluokassa toinen puolikas pelikaudesta pelaamatta.
Jos lainataan jalkapallosta periytyvien sarjapaikkojen järjestelmää, jossa pelataan kevätkierroksella sm-karsintaa edellisen vuoden meriiteillä ja syyskierroksella sm-sarjaa mitalleista. Pesäpallossa voitaisiin raja vetää nykyisille paikkeille ja pelata syyskierros + pudotuspelit heinä-elokuun aikana. Edellisen kauden 12 parasta b-tyttöjoukkuetta pelaisivat sm-karsintaa. Kaikki muut seurat pelaisivat ykköstä. Juhannuksen tienoilla 8 parasta sm-karsintajoukkuetta ja 4 parasta ykkösen joukkuetta jatkaisivat nykyisen jatkokarsinnan tapaan. Muut joukkueet pelaisivat syyskierroksella ykköstä, josta parhaille joukkueelle olisi sm-karsintapaikka seuraavalle kaudelle tarjolla. Ja vastavuoroisesti ylemmän sarjan huonoimmat pelaisivat seuraavalla kaudella ykköstä.
Eli siis, sarjaan ilmoittautunut joukkue voisi samalla kaudella pelata mitalleista. Ja toisaalta esim. tällä kaudella b-tyttöjen superissa omassa lohkossa sijoille 6 ja 7 sijoittuneet joukkueet pelaisivat keskenään otteluita, jolloin juoksuerokin voisi olla mielyttävämpi. Jotain lohkoja maantiede tulisi sanelemaan tähän järjestelmään, ykköstä pelattaisiin varmaan myös ueampia pelejä päivässä/tuplaviikonloppuina, ja sm-karsintasarjassa pitäisi miettiä onko intoa pelata ensimmäinen sarjakierros hallissa ja toinen ulkona?
Saman ykkössarjan olisin valmis ottamaan myös b-poikiin käyttöön. Asiaa pohtiessa meidän pitää vastata kysymykseen, onko pesäpallon kilpailujärjestelmän tarkoitus hakea mestareita vai luoda puitteet pelata pesäpalloa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti